Tämän blogin aiheissa on asioista, joista syntyy hyvinvoiva elämä. Blogia pitävät Team ViaVitalin jäsenet, yhdessä vierailevien omien alojensa asiantuntijoiden kanssa. Kirjoituksia sekä videoita julkaistaan säännöllisen epäsäännöllisesti, aina kun inspiraatio kohtaa sopivan ajankohdan.
Mentaalivalmennus ja paluu tekemisen alkulähteille
Ihmiset pitävät luonnollisena sitä tosiasiaa, että yksi urheilija on huimasti parempi kuin toinen, vaikka fyysiset edellytykset olisivatkin yhdenvertaiset. Mutta miksi näin on? Jokainen urheilija tietää kuinka paljon suoritus on “päästä” kiinni. Hyvänä päivänä peli kulkee ja rauta on kevyttä. Huonona päivänä mikään ei onnistu ja voimat ovat kateissa. Taidotkin tuntuvat unohtuvan ja motivaatio on hukassa. Mieti, olisiko hyödyllistä, jos voisit varmistaa, että kilpailuissa sinulla olisi varmasti hyvä päivä. Tai että epäonnistumisen pelko tai jännitys ei haittaisi sinua. Ei harjoituksissa, eikä kilpailuissa. Onneksi näitäkin asioita voi harjoitella ja muuttaa. Mentaalivalmennuksesta hyötyy niin kilpa-urheilija, kuin harrastajakin.
Tarkastellaanpa urheilemiseen tai liikkumiseen liittyvää tapahtumaketjua pääpiirteittäin. Tämä osoittaa yksinkertaistettuna miksi suorituskykyä kannattaa tutkia kokonaisvaltaisemmin. Kun urheilija liikuttaa kättään, tekee harhautuksen, lyö rannelaukauksen tai ponnistaa ennätyshyppyään, ovat liikkeen aiheuttavat lihakset tapahtumaketjussa vasta se viimeinen lenkki.
Alussa urheilijalla on ajatus liikuttamisesta. Urheilijan ajatus, sekä sitä seuraava aivoista lähtenyt signaali hermoston kautta lihaksille, ovat jo hyvissä ajoin olleet tekemässä työtään ennen kuin lihas supistuu. Ajatukset ovat siis tekemisen alkupisteessä. Eikö tällöin olisikin oleellista tarkastella miten ajattelemme? Ilman tämän huomioimista saattaa iso osa kehon potentiaalista jäädä käyttämättä.
Kokonaisvaltaisesti tarkasteltuna siis ajatusten siirto toiminnaksi lihaksiin on oleellisessa osassa.
Tässä prosessissa esimerkiksi kiropraktiikka voi antaa oman panoksensa suorituskyvylle, sillä se auttaa hermostoa toimittamaan käskyt kehossa eteenpäin juuri sellaisina, kun ne oli tarkoitettukin. Vaikutukset ovat jälleen tapahtumaketjun alkupuolella. Jos käskyt eivät mene perille, tai ne vääristyvät matkan varrella, lihaksille ei anneta edes mahdollisuutta tehdä tehtäväänsä parhaalla mahdollisella tavalla.
Tutkimalla ajatuksia huomaamme helposti, että käskyjen laatua voidaan tehostaa niitä tukevalla ajattelulla: Jokainen lienee joskus nostanut tyhjän maitopurkin luullen että se oli täynnä. Purkin räjähtävää nousua pöydältä on vaikea toteuttaa tietoisesti. Uskomuksilla ja arvoilla on suuri merkitys kaikkeen tekemiseemme ja siten suorituskykyyn.
Myös urheilijan tunteilla on suora linkki tekemisen intensiteettiin ja laatuun. Miten esimerkiksi rautainen itsevarmuus, jäätävä kylmäpäisyys, lamauttava pelko tai voimaton välinpitämättömyys vaikuttavat toimintaasi?
On syytä tietää, että tunteetkin syntyvät ajatuksista. Ehkä sinulle olisi hyötyä huonojen, tarkoituksettomien tunteiden heikentämisestä tai hyvien tunteiden kasvattamisesta. Myös tunteiden merkitystä itselleen voi muuttaa. Sama tunne, esimerkiksi jännitys, voi yhdelle tarkoittaa heikkenevää suorituskykyä, toiselle taas suunnatonta innostusta. Mitä monimutkaisemmasta liikkeestä on kyse, sitä hienovaraisempaa yhteistyötä vaaditaan ajatuksilta, hermostolta ja lihaksilta. On syytä huomata miten paljon vääränlainen tunne (esimerkiksi pelko) tai huonosti toimiva hermotus vaikuttaa urheilijan koordinaatioon, vaikka taito olisikin jo opittu ja moneen kertaan harjoiteltu.
Mentaalivalmennuksella vaikutetaan urheilijan ajatuksiin. Suurin osa ihmisten ajatuksista on tiedostamattomia. Otetaan esimerkkinä uskomukset. Ne ovat usein sisäisiä totuuksia takaraivossamme emmekä niitä välttämättä ajattele aktiivisesti. Silti ne vaikuttavat taustalla. Meillä kaikilla on uskomuksia itsestämme, suorituksesta ja vaikkapa kilpailijasta. ”Olen huono paineen alla” tai ”tuo kilpailija on minua parempi”. Uskomukset näyttäytyvät meille itsellemme totuuksina. Ne eivät kuitenkaan ole totta. Ne ovat uskomuksia. Mentaalivalmentajan työhön kuluu oleellisesti myös urheilijan arvojen ja uskomusten kartoittaminen. Onneksi uskomuksiakin voi muuttaa. Mitä voisikaan tapahtua suorituskyvylle, jos urheilijan uskomukset ja arvot olisivat ainoastaan suoritusta tukevia eivätkä rajoittavia?
Mentaalivalmennuksen vaikutukset ovat tapahtumaketjun alussa ja siksi ne voivat olla suuria. Kuka antaa lihaksille käskyn – ja millaisen? Miten tulee ajatella, jotta ajatukset luovat voimakkaita ja juuri oikeanlaisia tunteita? Ajatusten laadusta ja hermoston toimintakyvystä kannattaa pitää huolta. Annetaan lihaksille mahdollisuus. Jos sinua kiinnostaa löytää kehoasi, suorituskykyäsi, mieltäsi ja hyvinvointiasi kohentavia työkaluja, niin kehotan tutkimaan asiaa enemmän! Toivottavasti sait uusia ajatuksia.
Aivan kuten kiropraktiikassakin, tuloksia mentaalivalmennuksessa saa jo heti ensimmäisestä käynnistä lähtien. Aivosi oppivat nopeammin kuin uskotkaan. Paluu tekemisen alkulähteille saattaa olla juuri se puuttuva palanen, jota olet jo etsinyt.
Tuloksellista talven jatkoa!
Panu Kuhlberg
Light On Gravity
lightongravity.com
Kuva: Antti Kirves
Panu on kansainvälisesti lisensoitu urheilijoiden mentaalivalmentaja, joka käy itse säännöllisesti kiropraktikolla. Mikäli olet kiinnostunut mentaalivalmennuksesta, voit hyvin ottaa yhteyttä sähköpostitse panu@lightongravity.com tai soittaa 040 7593 681. Panu pitää myös luentoja aiheesta. Light On Gravity:n sivuilla löytyy lisätietoa ja artikkeleita mielen toiminnasta.
Vauvan koliikki on jo pitkään saanut vanhemmat tuskastumaan. Koliikkia esiintyy jopa 21%:lla vauvoista ja koliikki on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi vanhemmat kääntyvät lääkärin puoleen vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Vaikka koliikin tarkka syy on edelleen epäselvä ja monet eri tekijät saattavat vaikuttaa siihen, tutkimukset viittaavat siihen, että koliikki saattaa liittyä vauvan kehon toimintaan, erityisesti yläkaularangan alueella.
Tästä tekstistä löydät tietoa koliikista uudenlaisesta näkökulmasta ja opit myös laajemmin vauvan epämukavuuksien syistä ja hoitamisesta.
Tunnistatko itsesi aktiiviseksi liikkujaksi? Voitko sanoa harrastavasti liikuntaa säännöllisesti? Mitä oikein tarkoittaa aktiiviliikkuja tai säännöllinen liikkuminen? Onko niille määritelmää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee 18–65 –vuotiaille kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa 1h15min viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja koordinaatiota ylläpitävää liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Onko sinulla joskus ollut jäykkä olo ja tuntuu kuin liikkuvuutesi ei riitä? Tällainen olo saattaa tulla kesken päivän askareiden tai urheilusuorituksen yhteydessä. Liikkuvuus tarkoittaa nivelten liikelaajuutta. Se on moniulotteinen konsepti ja on tärkeää ottaa huomioon kuinka esimerkiksi notkeus ja venyvyys ja stabiliteetti vaikuttavat liikkuvuuteesi. Liikkuvuudessakin on hyvä muistaa kultainen keskitie, koska liiallinen jäykkyys ja yliliikkuvuus voivat kummatkin aiheuttaa kiputiloja ja toimintakyvyn heikkenemistä.
ViaVitalin kiropraktikko Ilari Peltomäki on itse aktiivinen golfari ja tietää millaisia vaivoja pelaajille voi tulla.
Mutta tiesitkö että kiropraktiikka auttaa tehokkaasti moniin urheiluvaivoihin ja jopa tekee swingistä rennomman?
Lue Ilarin blogikirjoitus ja löydä kiropraktiikan hyödyt.
Jokaisen meistä täytyy hengittää elääksemme. Hengittämisen kuuluisi olla vaivatonta ja tapahtua ilman että siihen tarvitsee kiinnittää huomiota. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Tutustu kiropraktikkomme Jasminin blogikirjoitukseen ja siihen miten kiropraktiikka voi auttaa sinua hengittämään vaivattomammin ja sen myötä keventämään päivittäistä olemistasi.
