Tämän blogin aiheissa on asioista, joista syntyy hyvinvoiva elämä. Blogia pitävät Team ViaVitalin jäsenet, yhdessä vierailevien omien alojensa asiantuntijoiden kanssa. Kirjoituksia sekä videoita julkaistaan säännöllisen epäsäännöllisesti, aina kun inspiraatio kohtaa sopivan ajankohdan.
Tunnistatko itsesi aktiiviseksi liikkujaksi? Voitko sanoa harrastavasti liikuntaa säännöllisesti? Mitä oikein tarkoittaa aktiiviliikkuja tai säännöllinen liikkuminen? Onko niille määritelmää? Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee 18–65 –vuotiaille kohtuukuormitteista kestävyysliikuntaa vähintään kaksi ja puoli tuntia viikossa tai vaihtoehtoisesti raskasta kestävyysliikuntaa 1h15min viikossa. Tämän lisäksi lihaskuntoa ja koordinaatiota ylläpitävää liikuntaa tulisi harrastaa vähintään kaksi kertaa viikossa.
Liikuntasuositukset lapsille ja nuorille poikkeavat olennaisesti täysi-ikäisten liikuntasuosituksista. 7–12 –vuotiaiden tulisi liikkua vähintään 1,5–2 tuntia päivässä, kun taas 13–18-vuotiaille sama suositus on 1–1,5 tuntia päivässä. Aktiiviliikkujalle ei löydy virallista määritelmää. Hatusta heitettynä arvioisin, että aktiiviliikkuja harrastaa kohtalaisen rankkaa ja monipuolista liikuntaa vähintään neljä kertaa viikossa vähintään 90min ajan. Jos se kuulostaa vähältä, niin good for you himoliikkuja! Liikuntaan jää helposti koukkuun. Kun löytää itselleen mukavan harrastuksen, ja taidot alkavat kehittyä, tulee liikkumisesta vielä miellyttävämpää. Oli harrastuksena sitten kävely, pyöräily, uinti, juoksu, tennis, jalkapallo, squash, kuntosali tms. (lista on loputon), oman osaamisen kehittyminen koukuttaa entistä enemmän. Oletko liikkujana koskaan ajatellut, että mitä jos et pystyisikään harrastamaan sinulle niin rakasta liikuntamuotoa? Tällaisia esteitä on olemassa varmasti yhtä loputon lista kuin liikuntaharrastuksiakin. Osa esteistä on ennalta arvaamattomia, kuten vaikkapa ranteen tai nilkan murtuminen liukastuessa, sellaiseen ei ole helppoa varautua tai valmistautua.
Moneen rajoittavaan tekijään voi vaikuttaa omalla tekemisellään. Tällaisia ovat esimerkiksi liikerajoitteista johtuvat kehon kiputilat. Tuki- ja liikuntaelimistön (TULES-vaivat) toiminnalliset häiriöt harvoin itsessään tuottavat välitöntä kipukokemusta tai tuntemusta siitä, että harrastaminen on nyt mahdotonta. Nämä häiriöt ovat usein olemassa jo ennen “riittävän suurta” kiputuntemusta, joka saa hakeutumaan hoitoon. Vastaanotollani valitettavan usein joudun huomaamaan, että aktiivisesti liikkuvat ihmiset ovat laiminlyöneet täysin kehon huoltamisen ja ovat joutuneet jättämään harrastamisen sivuun ainakin joksikin aikaa.
Teen yhteistyötä nuorten (15–20 vuotiaiden) tavoitteellisten urheilijoiden kanssa, jotka mahdollisesti haluavat tehdä urheilusta työnsä. Tavoitteellisuuden myötä kehonhuoltoon tulee vielä täysin uusi tulokulma – urheilijan täytyy olla tarpeeksi hyvässä kunnossa, että pystyy harjoittelemaan. Nuorten urheilijoiden kehityksessä on kriittistä, että harjoittelua pystytään toteuttamaan tehokkaasti ja keskittyminen voi olla täysin lajissa itsessään, eikä esimerkiksi särkevässä alaselässä. Usean kuukauden harjoittelutauko tai kroonisten vaivojen kanssa painiminen teini-iässä saattaa pahimmillaan merkitä urheilu-unelman murskautumista, tai vähintäänkin tehdä unelman tavoittelusta huomattavasti hankalampaa.
Yllä mainituista seikoista johtuen, pyrin kouluttamaan potilaita siihen, että he oppisivat tuntemaan milloin ennakoivia toimenpiteitä kannattaa tehdä, ettei harrastamiselle tule täyttä stoppia. Yksinkertaisilla toimilla ja harjoitteilla lähes jokainen pystyy pitämään itsensä hyvässä kunnossa ja TULES-vaivat aisoissa – liike on näissä tapauksissa lääke. Joskus on kuitenkin hyvä kääntyä ammattiavun puoleen, kun kotikonstit loppuvat. Saitpa apusi sitten kiropraktikolta, osteopaatilta, fysioterapeutilta, hierojalta tai muulta ammattilaiselta, rohkaisen niiden käyttöä ennemmin kuin myöhemmin. Aina ei tarvitse hakeutua vastaanotolle pää kainalossa, ennaltaehkäisemällä erilaiset vaivat pysyvät huomattavasti paremmin kurissa ja tekeminen pysyy mielekkäänä.
Lähteet:Vauvan koliikki on jo pitkään saanut vanhemmat tuskastumaan. Koliikkia esiintyy jopa 21%:lla vauvoista ja koliikki on yksi yleisimmistä syistä, joiden vuoksi vanhemmat kääntyvät lääkärin puoleen vauvan ensimmäisen elinvuoden aikana. Vaikka koliikin tarkka syy on edelleen epäselvä ja monet eri tekijät saattavat vaikuttaa siihen, tutkimukset viittaavat siihen, että koliikki saattaa liittyä vauvan kehon toimintaan, erityisesti yläkaularangan alueella.
Tästä tekstistä löydät tietoa koliikista uudenlaisesta näkökulmasta ja opit myös laajemmin vauvan epämukavuuksien syistä ja hoitamisesta.
Onko sinulla joskus ollut jäykkä olo ja tuntuu kuin liikkuvuutesi ei riitä? Tällainen olo saattaa tulla kesken päivän askareiden tai urheilusuorituksen yhteydessä. Liikkuvuus tarkoittaa nivelten liikelaajuutta. Se on moniulotteinen konsepti ja on tärkeää ottaa huomioon kuinka esimerkiksi notkeus ja venyvyys ja stabiliteetti vaikuttavat liikkuvuuteesi. Liikkuvuudessakin on hyvä muistaa kultainen keskitie, koska liiallinen jäykkyys ja yliliikkuvuus voivat kummatkin aiheuttaa kiputiloja ja toimintakyvyn heikkenemistä.
ViaVitalin kiropraktikko Ilari Peltomäki on itse aktiivinen golfari ja tietää millaisia vaivoja pelaajille voi tulla.
Mutta tiesitkö että kiropraktiikka auttaa tehokkaasti moniin urheiluvaivoihin ja jopa tekee swingistä rennomman?
Lue Ilarin blogikirjoitus ja löydä kiropraktiikan hyödyt.
Jokaisen meistä täytyy hengittää elääksemme. Hengittämisen kuuluisi olla vaivatonta ja tapahtua ilman että siihen tarvitsee kiinnittää huomiota. Kaikilla näin ei kuitenkaan ole. Tutustu kiropraktikkomme Jasminin blogikirjoitukseen ja siihen miten kiropraktiikka voi auttaa sinua hengittämään vaivattomammin ja sen myötä keventämään päivittäistä olemistasi.
